maanantai 8. toukokuuta 2017

Pohkeet tulessa!

Juoksuinnostukseni ei loppunutkaan karseaan yölliseen polkujuoksukokemukseen. Olin ajatellut, että aloitan juoksuohjelman ja Rantakympille treenaamisen heinäkuussa. Sitten ajattelin, että aloitankin sen jo viikon päästä. Todellisuudessa aloitin sen tänään.



Rupean seuraamaan keskinopeuksiani, koska vain siten voin arvioida mahdollisuuksiani juosta 10 kilometriä alle tuntiin. Jotenkin ajattelin, että kilometri kuudessa minuutissa olisi ihan hölkkävauhti. No ei ole. Olen koko juoksutouhussa aivan aloittelija ja todella hidas ja hyvä puoli siinä on se, että kun on tarpeeksi huono, ei voi muuta kuin kehittyä, jos vain treenaa. Strava toimii hyvin ja sain vaihdettua mailit kilometreiksi. Tänään keskinopeuteni oli 7,21/km.

New Balance Fresh Foam Zante v2 -juoksulenkkariparkani yöllisen polkujuoksun jäljiltä.

Sain putsattua pahimmat mudat kengistä, mutta ne tuoksuvat edelleen vahvasti turpeelta. Mutta on ne hyvät kengät ja nyt entistä rakkaammat! Onneksi ne selvisivät Bodomilta ehjinä.

Pohkeet ovat tuntuneet kireiltä koko viikonlopun. Venyttelin ennen juoksemaan lähtöä ja se helpotti vähän. Juoksu tuntui raskaalta. Muistin nostella jalkoja ja lopussa kiihdytin vauhtia. Juoksin vain 20 minuuttia ja kävelin puolessa välissä kaksi minuuttia. Juoksin toisella juoksupätkällä vahingossa niitylle ja siellä juokseminen kävi niin raskaaksi, että jouduin kävelemään muutaman metrin päästäkseni sieltä takaisin kevyen liikenteen väylälle. Päästyäni kotiin tuntui, että pohkeet syttyivät tuleen! Ainoa mikä auttaa on, että nostan jalat seinää vasten kohti kattoa. En tajua miten pystyn tänään ohjaamaan tanssillisen tunnin.