Minulta meinasi loppua tänään puhti kesken tunnin. Katsoin puolessa välissä tuntia kelloa epäuskoisena miettien miten pärjään loppuun. Ääni hajosi, naama punoitti ja tuntui, että olen todella huonossa kunnossa flunssan jäljiltä.
Bodom Trail Nightiin on alle viikko. Minua jännittää ja tuntuu, että en ole ollenkaan kunnossa juoksemaan sitä. Pidän kaikki varpaat ja sormet ristissä, että heräisin huomenna sunnuntaina terveenä. Jos niin käy, juoksen maanantaina 30 minuuttia ja keskiviikkona 60 minuuttia, tarvittaessa välillä kävellen pidemmällä lenkillä. Kokeilin aamulla juosta muutama sata metriä ja ai että oli raskasta.
Onneksi olen kuullut, että juoksun helppous tai vaikeus yllättää välillä kokeneenkin juoksijan. Että välillä juoksu kulkee, vaikka olisi tuntenut itsensä väsyneeksi. Tai toisin päin, että kaikesta energiasta ja fiililsestä huolimatta askel painaa jo alkulenkistä.
Olen ollut koko ikäni iltaihminen ja vaikka olen nyt vuoden verran opetellut menemään iltakymmeneltä nukkumaan toivon, että luontainen rytmini on eduksi yöjuoksulla. Vielä, kun saisi nukuttua päiväunet juoksupäivänä.
