lauantai 18. helmikuuta 2017

Ulkojuoksu ei kiinnosta


Ulkona on liukasta, kylmää ja pimeää. Välillä mietin, että pääsisipä taas opettelemaan juoksemista.  Vaikka yleensä yritän olla välittämättä kurjasta säästä, nyt sää ja varsinkin liukkaus on iso este. Juokseminen kiinnostaa minua pitkälti siksi, että siinä voi samalla ulkoilla ja ajatus siitä, että treeni lähtee heti kotiovelta (tai lämmittelyillä jo sisältä), tuntuu ihanan helpolta. Ehkä siksi sisäjuoksurata ei kiinnosta minua. Jos lähden erikseen treenaamaan sisätiloihin, voin aivan hyvin mennä tekemään jotain muuta.

Juoksumotivaatiotani lisäsi, kun luin Endorgiinikoukussa-blogin Elinan tekstin En juokse, koska... Haluaisin, että oma juoksuni tuntuisi helpolta. Tavoitteenani juoksun suhteen tällä hetkellä on viiden kilometrin yhtäjaksoinen juoksu niin, että se tuntuu hyvältä ja on kivaa. 

Olen katsellut Suomen Sydänliiton viiden kilometrin Tapiolassa kulkevaa Kunnon reittiä, joka menisi sopivasti aivan kotini läheltä. Aluksi kokeilen juosta siitä noin puolet ja lisätä pikkuhiljaa matkaa (tai juostujen osuuksien kestoa). Vitosen lenkin voisi suunnitella helposti itsekin, mutta pidän ajatuksesta, että joku muu on suunnitellut reitin ja toisaalta, että voin viitata siihen omalla nimellään Tapiolan kunnon reitti.


Mutta se sää! Olimme tänään perheen kesken ulkoilemassa ja voi miten liukasta siellä on. Varsinkin kevyen liikenteen väylät ovat hankalia. Koiramme on kova vetämään ja sen kanssa en todellakaan uskalla lähteä tuonne juoksumielessä. Peukut pystyyn, että tiet sulaa pian ja kevään juoksukausi pääsee starttaamaan!