Eteenpäin!

Tänään liikahti kaksi tavoitettani ison askeleen eteenpäin. Minulla oli ensimmäinen tapaaminen valmentajan kanssa liittyen jännesauman erkauman kuntouttamiseen ja osallistuin ohjatulle juoksutunnille.

Molemmista askeleista olen fiiliksissä, mutta haluan kertoa lisää jälkimmäisestä. Tunnin mittainen juoksutunti on ollut Esport Arenan ryhmäliikuntalukkarissa pitkään, mutta tänään oli viimeinen kerta. Ohjaaja kertoi, että tunnilla ei ole ollut tarpeeksi kävijöitä. Harmi, koska näin ensikertalaisen mielestä se oli aivan loistava! Pidän peukkuja, että tuntia päätettäisiinkin jatkaa tai että juoksuharjoittelua tulee edes jossain muodossa.

Juoksin tunnin New Balance Zanteilla. Jalkapöytä ei kipuillut tunnin aikana, eikä jälkeen. Juoksukenkämietinnöistäni voit lukea lisää täältä.

Jännitin alkuun, että juoksukuntoni ei riitä osallistuakseni tunnille. Pelkäsin siis sitä, että en jaksa juosta niin pitkään putkeen, mitä pitäisi. Vähänpä muistin siitä, mitä itse kirjoitin aivan hetki sitten ryhmäliikunnasta ja erityisesti ryhmäliikuntatuntien positiivisesta ryhmäpaineesta. Olen ylpeä itsestäni! Juoksin siinä missä muutkin ja jaksoin vielä hymyillä lopputunnistakin.

Tunnilla teimme alkuun lämmittelyksi dynaamisia venytyksiä ja avauksia, lihaskuntoliikkeitä syville keskivartalon lihaksille ja pakaroille ja juoksimme rauhalliseen tahtiin. Lämmittelyiden jälkeen siirryimme juoksuradan mäkirampille. Teimme ylämäkeen erilaisia harjoituksia, kuten juoksua nostaen polvet korkealle, juoksua niin, että kantapäät osuvat pakaroihin ja näistä variaatioita erilaisin rytmityksin. 

Loppupuolen tunnista juoksimme 15-20 minuutin ajan niin, että kiihdytimme rampin ylös aina kolme kertaa ja palauttelimme rauhallisesti juosten juoksuradan kierroksen verran. Lopuksi juoksimme vuorotellen lyhyen vedon ja väliin venyttelimme. Olin aivan yltä päältä hikinen, mutta todella fiiliksissä tunnista. Jos tunti jatkuisi, voisi se toimia minulle tässä vaiheessa hyvänä motivaation ylläpitäjänä ja jokaviikkoisena pidempänä juoksulenkkinä.

Tunnin ohjaaja oli superkiva, mutta myös erittäin vakuuttava vaatimattomalla tavalla. Hän ei korostanut osaamistaan, hän halusi vain opettaa meitä juoksemaan. Kaksi hänen antamaansa vinkkiä haluan muistaa erityisesti. Ensimmäinen: vältä pomppimista! Pää ei saisi hyppiä ylös alas. Tämä on minulle ehkä helppo sisäistää, koska se on tärkeää myös monissa tansseissa, varsinkin tangossa. Kyselin häneltä askelten suunnasta, mutta hän osasi antaa mielenkiintoisemman ajatuksen pitää keho aavistuksen etukenossa. Tarkoitus olisi, että oma kehonpaino vie vartaloa ja juoksua eteenpäin.